Rasia lapsuuden muistoille <3

Tein Annille ristiäislahjaksi tällaisen rasian, mihin voidaan yhdessä kerätä Annin lapsuudenmuistoja. Esim ensimmäinen tutti, syntymäpäivänä & vuotena ilmestyneitä lehtiä, onnittelukortteja, ensilelu, ensikengät, valokuvia, vauvamuistokirja..

Rasia on kookkaan kokoinen. Rasia on petsattu ja kuivatettu. Sen jälkeen päälle on kuumaliimalla kiinnitetty neulahuovutettu sydän, pitsiä ja nalle. Nimi, syntymäpäivä, kellonaika, paino ja pituus on maalattu siveltimellä (tiedot kuvassa peitetty kuvankäsittelyllä). Sisäkanteen on kirjoitettu omistuskirjoitus.

Aikaisemmat kommentit:

KYÖKKIPIIKA KATI KIRJOITTI 11.03.2009 - 17:00

Kaunis ja arvokas itsetehty rasia!
Minäkin olen kerännyt kaikista kolmesta lapsesta laatikot ja ne TURSUAVAT tavaraa... Hih, jotakin olen sinne pistänyt vielä Herra 17 veeltäkin... :)

TARJUSKA S KIRJOITTI 11.03.2009 - 17:13

Mie olen kans kahdelta vanhimmalta kerännyt TOSI isot laatikot täyteen muistoja ja olen pitänyt päiväkirjaa (nykyään sitä kutsutaan skräppäykseksi) ja liittänyt sinne kaiken maailman kuvia ja muita juttuja. Ihana rasia!

MERJA KIRJOITTI 11.03.2009 - 19:43

Joskus myöhemmässä vaiheessa tämmöiset lapsuusmuistot on kyllä arvokkaita muistoja. :) Ja esim päiväkirjamerkintöjä on tosi hauska lukea vanhempana, johon esim äiti on kirjoittanut ihan vaikka normaalista arkipäivistä, mitä lapsen kanssa on touhunnut jne. Ja voishan lapselle kirjoittaa vaikka kirjeen, sinetöidä kuoren ja sujauttaa sen myös laatikkoon. <3 Olispa kiva lukea sitten parin kymmenen vuoden päästä sellainen kirje..

MARIA KIRJOITTI 21.03.2009 - 16:06

Ai kuinka ihana rasia ja ennenkaikkea ajatus!

RUUSUMAMMA KIRJOITTI 22.03.2009 - 20:39

Ihana idea!!
Itsellä on käynyt niin, että ensimmäiselle tytölle aloin koota valokuva yms. kansiota, seuraavalle myös, mutta hieman lyhennettynä versiona ja kolmannelle on vielä kokonaan tekemättä.... APUA!!!!

MERJA KIRJOITTI 22.03.2009 - 21:52

Kiitos :)
Ruusumamma: Voi, niinhän siinä varmasti käy kun on enemmän hommaa monen lapsen kanssa. Mutta kannattaa kyllä tehdä jos suinkin vain jaksaa kaikille. Se on ihana sitten katsoa vanhempana tällaisia muistoja itsestään :)